Entiset Teknoloikkaajat: Näin harjoittelu auttoi eteenpäin

Yritysjohtajia LinkedIn-kontakteiksi ja avoimuutta uravalintaan. Kolme Teknoloikka 2015 -ohjelman harjoittelijaa jakoivat kokemuksensa ja vinkkinsä syksyn 2016 uusille Teknoloikkaajille.

”Minulle sanottiin aina kotona, että voin olla mitä vain, kunhan olen insinööri”, naurahtaa vuoden 2015 Teknoloikka-harjoittelija Anu Reiala.

Insinööri-isän tytär oli harkinnut opintoja teknologia-alalla, ja lukion jälkeinen harjoittelu hissiyhtiö Koneessa tarjosi harvinaisen mahdollisuuden perehtyä alaan ensin käytännössä. Harjoittelussa kävi heti selväksi, että teknologia-ala on hyvin paljon muutakin kuin insinööritieteitä: Reiala pääsi työparinsa kanssa seuraamaan ihmisten hissikäyttäytymistä tavarataloon, testaamaan hissien toimivuutta laboratoriossa ja ideoimaan jopa patentti-ilmoitukseen asti yltäneen keksinnön.

”Teknoloikka oli välivuoteni pelastus. Minulla ei ole mitään hajua, missä olisin ilman Teknoloikkaa”, Reiala toteaa.

Nyt Reiala on päättänyt hakea opiskelemaan biologiaa, ja suorittaa jo valmiiksi alan kursseja avoimessa yliopistossa. (Lue esimerkiksi täältä, miten biologiaa hyödynnetään teknologia-alalla.)

 

Teknoloikka on tie opintoihin

Anu Reiala sekä EIT Digitalin entinen harjoittelija Saara Peltomäki ja Outotecissa teknoloikannut Noora Lempinen ovat yhtä mieltä siitä, että Teknoloikka avaa ovia teknologia-alalle paremmin kuin mikään muu. Tärkeitä ovat etenkin lukuisat harjoittelun aikana solmitut ihmissuhteet.

”Tavoitteeni oli saada LinkedIniin harjoittelun aikana 50 kontaktia. Nyt niitä on yli 70: yritysjohtajia ja eri alojen osaajia. Olkaa avoimia ja laittakaa ihmiset muistamaan teidät”, Peltomäki kannustaa uusia harjoittelijoita.

Peltomäki ei ollut edes harkinnut teknologia-alaa ennen Teknoloikka-pestiään, mutta lukee nyt tietojenkäsittelyä Helsingin yliopistossa.

”Harjoittelun lopussa tuntui siltä, ettei minun tarvitse edes opiskella, kun olen löytänyt alani ja saanut supermielenkiintoisia töitä. Ymmärsin kuitenkin nopeasti, kuinka tärkeä kunnollinen opiskelutausta on jatkon kannalta”, Peltomäki naurahtaa.

”Tuntui hyvältä, kun työkaverit sanoivat, että käy opiskelemassa ja tule sitten takaisin!”

Peltomäen neljä kuukautta EU:n teknologian tutkimuksen yksikössä sujuivat niin mallikkaasti, että hän sai jäädä harjoittelupaikkaansa kesätöihin. Myös Lempinen olisi palkattu Outoteciin, jos yrityksessä ei olisi harmillisesti aloitettu yt-neuvotteluja.

”Minulle kuitenkin vahvistui, että kemian ala on oma juttuni, ja aion vakaasti päästä opiskelemaan molekyylitieteitä. Teknoloikka avasi silmäni sille, kuinka paljon erilaisia töitä laborantin ammatissa voi päästä tekemään. Harjoittelussani opin myös, että työpanos kyllä aina palkitaan jollakin tavalla”, Lempinen toteaa luottavaisena.

 

Lue lisää Koneen Teknoloikka-harjoittelusta vuonna 2015

Lue lisää Saara Peltomäen kokemuksista EIT-digitalin Teknoloikka-harjoittelijana

Lue lisää Teknoloikka 2015 -ohjelman harjoittelijoiden kokemuksista

 

Kuvassa vuoden 2015 Teknoloikka-harjoittelijat Noora Lempinen (vas.), Saara Peltomäki ja Anu Reiala.

 

Teksti ja kuva: Laura Manas